Takana reilut kymmenen vuotta intensiivistä työelämää, uratavoitteita, päivittäistä kanssakäymistä asiakkaiden ja työkaverien kanssa. Yhtäkkiä suunta muuttuu. Laskeudun uuteen, verkkaiseen vauvatodellisuuteen. Työasiat jäävät taustalle, välillä täysin unohduksiin.
Toisinaan muistan työporukan sisäpiirivitsit, mietin miten asiakkaan järjestelmänvaihto mahtoi sujua ja millaisia kesäjuhlia tänä vuonna vietetään. Herää kysymyksiä siitä, mitä poissaoloni aikana ehtii tapahtua ja mikä minua odottaa, kun töihinpaluu lähenee. Mitä jos osaamiseni vanhenee? Millaiseen työhön palaan? Yön pimeinä, valvottuina tunteina ei ole kaukana tämäkään kysymys: Mitä jos minut unohdetaan?
Vauva-arkea oli jatkunut muutama kuukausi, kun en malttanut enää odottaa vastauksia, vaan otin yhteyttä työpaikalle.
1. Ole itse aktiivinen
Työpaikoilla voidaan ajatella, ettei tuoretta äitiä pidä turhaan häiritä työasioilla. Ihannetilanteessa on hyvä sopia perhevapaan aikaisesta yhteydenpidosta jo ennen äitiysloman alkua. Kerro rohkeasti miten haluat olla yhteydessä.
Ota aktiivisesti yhteyttä kun siltä tuntuu. Kerro, jos haluat perhevapaankin aikana osallistua ja pysyä ajan tasalla yrityksen tilanteesta. Kysy kuulumisia ja tapaa työkavereita. Keskustele mahdollisuuksista osallistua koulutuksiin ja projekteihin, käy palavereissa tai osallistu illanviettoihin. Muutama tunti toimistolla voi tuoda myös tervetullutta vaihtelua samankaltaisina toistuviin kotipäiviin.
Sain luontevia mahdollisuuksia osallistua ja sitä kautta tuntuman työasioihin.
Sain kutsun kesäjuhliin, joiden toteutumista alkukeväästä pohdiskelin. Pääsin kartalle asiakasprojekteista. Hyppäsin mukaan yrityksen brändilähettiläisiin. Sain luontevia mahdollisuuksia osallistua ja sitä kautta tuntuman työasioihin.
2. Pidä huolta osaamisestasi
Perhevapaa voi olla pitkän työuran keskellä tilaisuus hengähtää, kerätä energiaa ja oivaltaa uusia ajatuksia työelämästä. Varsinkin pidempää vapaata kannattaa hyödyntää uuden oppimiseen ja ammattitaidostaan huolehtimiseen.
Löydä oma tapasi pysyä ajan hermolla. Sosiaalinen media, ammattikirjat ja artikkelit ovat näppäriä, kun aikaa tai lastenhoitoapua on vähän. Tukiverkkojen salliessa hyödynnä myös seminaarit, tapahtumat ja kurssit. Vapaaehtoistoiminnan parissa voit kehittää myös työuran kannalta oleellisia taitoja.
Huomaa verkostoitumisen mahdollisuudet. Puistoissa ja perhekahviloissa voi tulla vastaan myös työn kannalta merkittävä tuttavuus: potentiaalinen asiakas, yhteistyökumppani tai uusi työnantaja. Etsi aktiivisesti sellaista vanhempi-lapsi-toimintaa, josta voit löytää samanhenkistä seuraa. Hyödynnä myös muut verkostoitumismahdollisuudet, mm. netin keskusteluryhmät ja yhdistystoiminta.
Pian löysin itseni perustamassa yhdistyksen paikallisjaostoa ja koordinoimassa sen toimintaa – uusien osaamisalueiden opettelua parhaimmillaan.
Osaamiseni kehittäminen oli aluksi parin kirjan varassa: perusteos asiakaskokemuksen johtamisesta, toinen vuorovaikutustaidoista. Brändilähettiläisyyden myötä opin ottamaan enemmän irti Twitteristä ja LinkedInistä. Avoimessa yliopistossa alkoi sopivasti kurssi, josta päätin saada lisää muskeleita töihinpaluuta ajatellen.
Innostusta verkostoitumiseen löysin urahenkisten äitien Mothers in Business -verkostosta (MiB). Inspiraatio toisista samanhenkisistä äideistä johti innostukseen laajentaa verkoston toiminta myös Lounais-Rannikolle. Pian löysin itseni perustamassa yhdistyksen paikallisjaostoa ja koordinoimassa sen toimintaa – uusien osaamisalueiden opettelua parhaimmillaan.
3. Suunnittele miten palaat
Työhönpaluu herättää monia kysymyksiä ratkaistavaksi ennen toteutumistaan. Milloin se tapahtuu? Jääkö puoliso vuorostaan hoitamaan lasta ja miten pitkäksi aikaa? Aloittaako lapsi päivähoidon? Miten työajat, työ- ja hoitopäivien pituus, työmatkat ja lomat sopivat samaan kuvioon? Aloita pohdinnat ajoissa.
Kun paluun ajankohta on päätetty, keskustele ja sovi käytännön asioista työnantajan kanssa.
Selvitä mahdollisuudet työajan joustoihin. Ehdota rohkeasti omannäköistä ratkaisuvaihtoehtoa ja neuvottele esimerkiksi lyhennetystä työpäivästä tai -viikosta ja etätyömahdollisuuksista.
Kartoita hyvissä ajoin millaiseen tehtävään ja toimintaympäristöön palaat. Pysyykö työnkuva ennallaan vai odottavatko uudet haasteet? Missä mennään verrattuna tilanteeseen, jolloin jäit äitiyslomalle? Millaisia henkilöstömuutoksia poissaollessasi on tehty? Ihannetilanteessa olet pysynyt ajan tasalla muutoksista sitä mukaa kun ne ovat tapahtuneet, jotta olet saanut aikaa sopeutua niihin.
Pahimmassa tapauksessa ajatus töihinpaluusta voisi tässä vaiheessa jo ahdistaa – nyt lähinnä kutkuttaa käydä hommiin jo käsiksi!
Suunnittele ja sovi, miten palaat. Kuinka perehdytys tapahtuu? Haluatko aloittaa orientoitumisen jo perhevapaan aikana? Voit hyvin pyytää pomolta kehityskeskustelua joko hieman ennen paluutasi tai viimeistään kun työt alkavat.
Paluupäivän päättäminen oli vaikeinta. Halusin kertoa tiedon työpaikalle ajoissa. Samalla piti osata kuvitella, milloin alle viisikiloinen sylivauva olisi riittävän iso päivähoitoon.
Puolta vuotta ennen paluupäivää kävimme pomon kanssa tarkemmin läpi sitä, mikä minua elokuun alussa odottaa. Puolessa vuodessa tilanteet ehtivät vielä muuttua, mutta suunnitelma on avattu ja tavoitteet selvillä. Pahimmassa tapauksessa ajatus töihinpaluusta voisi tässä vaiheessa jo ahdistaa – nyt lähinnä kutkuttaa käydä hommiin jo käsiksi!
Entä mitä tapahtui valvottuina öinä iskeneelle unohduksen pelolle?
Sen hälvensi pomon vastaus ensimmäiseen yhteydenottooni: ”Täällä juuri mietimmekin, että jokohan tulisit pian jo takaisin.”
